24. marraskuuta 2014

Sponsoroitu video - Onko lapsesi TV:n orja?


Muhun otettiin viime viikolla yhteyttä tärkeän asian tiimoilta. Duracell on yhdessä luonut taiteilija Robbie Cooperin kanssa lyhytelokuvan, joka perustuu 10 vuoden tutkimustuloksiin koskien lasten muuttunutta kiinnostusta ulkoilua ja normaaleja leikkejä kohtaaan, kun pelikonsolit, tv-ohjelmat, tabletit, älypuhelimet ja erilaiset puhelinsovellukset yleistyvät.



Mä halusin ehdottomasti kantaa oman korteni kekoon, levittää tietoutta eteenpäin, tarkastella ja miettiä omia toimintatapojani lapsemme kanssa.

En tiedä kuinka moni on seurannut mun blogia ihan alusta, Liamin odotusajasta saakka? No, silloin mä uhosin, että meidän lapsi ei katso telkkaria ainkaan ennen kahta ikävuotta. Niinkuin moni voikin arvata, ei se ihan niin menny. Meillä katsotaan telkkarista pikkukakkosta, aamuisin piirrettyjä ja netflixistä lastenohjelmia. Mitkään näistä edellä mainituista ei kuitenkaan vie meillä aikaa siltä normaalilta, perinteiseltä leikiltä, kuten legoilla rakentamisesta, Brion junaradalla leikkimisellä, ulkoilulla ja siellä touhuamiselta. Mutta se minkä oon huomannu nyt kotona oman lapseni kanssa, kuin myös päiväkodissa työskennellessäni, niin lapsia täytyy entistä enemmän ohjata leikkimään. He tarvitsevat aikuisen opettamaan leikkimistä. Mihin tässä on oikeesti menty? Kun mä olin pieni, vanhoina hyvinä aikoina siis, kenenkään ei tarvinnut kahta kertaa käskeä leikkimään, ohjata leikkiä, tai keksiä ideoita mitä voisi leikkiä. Ei, ei todellakaan. Me leikittiin aina kavereiden ja sisarusten kanssa, parhaimpia leikkejä olivat mm. leijonakuningas-figuurien kanssa leikityt leikit ja Babie-leikit. Ulkona, hiekkalaatikolla rakennettiin niille luolia ja kallioita ja sisällä keksittiin laatikoista leijonille koteja. Meillä oli myös mun siskon kanssa jättiläismäinen kokoelma barbeja ja niille oheistarvikkeita. Ensin kasattiin leikki, tehtiin barbeille kodit, omat huoneet, ja sitten ryhdyttiin leikkimään. Leikit saattoivat kestää tunteja, jopa päiviä. Meillä oli niin ihana äiti, joka ei käskenyt siivoamaan leikkejä pois, jos ne olivat selvästi kesken ja jatkuivat heti aamulla kun herättiin.

Mulla itselläni leikki-ikä kesti pitkään. Muistan esikoulussa ollessani, kun muut alkoivat kiinnostua tehtävistä ja peleistä, mä edelleen kiipeilin kirjahyllyillä leikkien leijonakuningasta ja kaikki muut olivat mun alamaisia. Vielä viidennellä luokalla me tehtiin mun kaverin kanssa mun huoneeseen isot heppaleikit, karsinat hepoille, ja barbit tallityttöinä. Mun huone oli parin viikon ajan leikkikenttä, talli pysyi paikoillaan, ja käytiin koulussa ja koulun jälkeen heti jatkettiin leikkimistä.



Meillä on usein vähän erimielisyyksiä tästä pelaamisesta esimerkiksi mun veljen ja Nicen kanssa, koska he on suurimman osan lapsuudestaan viettäneet pelikoneiden ääressä, ja he kokevat pelien antaneen heille paljon, kuten englannin kielen osaamista, taktikointia, tiimityöskentely ja mitä lie vielä, mutta mä olen edelleen sitä mieltä, että pelikonsolit eivät voi antaa niitä perustaitoja, kuten mielikuvitusta, ryhmätyöskentelyn iloa, sosiaalisia taitoja ja ketteryyttä. Jos vertaa jossain pelikonsolissa tapahtuvaa ryhmätehtävää perinteiseen kymmenen tikkua laudalla, kirkonrottaan, poliisiin ja rosvoon, niin kumpi antaa enemmän? Jännitystä, ilon jakamista, fyysistä rasitetta, ongelmanratkaisutaitoja, ketteryyttä, nopeutta ja kokemusta. Kokemusta ja muistoja siinä mielessä, että mä muistan ja muistelen vielä lämmöllä kaikkia noita leikkejä joita leikittiin pieninä. Mä sain upean lapsuuden, mä sain olla lapsi juuri oikealla tavalla.

 






 
 
 
Mitä leikkejä te muistatte lapsuudestanne? Ja kuinka paljon teidän lapset viettää aikaa pelikoneiden, tablettien ja puhelimien ääressä?
 
Postaus toteutettu yhteistyössä Duracellin kanssa

5 kommenttia :

  1. Ihan samoja leikkejä meki leikittiin lapsena :) Ja tosiaan leikit kesti tunteja ja monesti aamulla jatkettiin :) Katseltiin myös viikonloppusin Disney-leffoja. Nämä kaikki perus Lumikit, 101 Dalmatialaista, Tuhkimot yms :)
    Mä en itse pidä siitäm että pelikoneiden äärellä istuttais vähän väliä..tai että lapsi istuis koko ajan jonku tabletin edessä ja tuijottais lastenohjelmaa. Meillä kannustetaan leikkimään paljon. Lastenohjelman pyörii aamulla, päivällä satunnaisesti tabletista ohjelma tai kaks, ja iltapäivällä pikku kakkonen. Puhelinta Mikael ei osaa kyllä käyttää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kaikki parhaat disneyn leffat oli meilläkin! Limppu osaa käyttää meidän puhelimia ja tablettia sen verran että laittaa netflixin päälle, mutta kyllä me sitä vahditaan kuinka paljon katsoo ja mitä katsoo ja kunhan se ei vie aikaa normaaleilta jutuilta :)

      Poista
  2. Meillä kans leikittiin monta päivää samoja barbileikkejä! Ja nolottaa myöntää, mut saatoin leikkiä niillä vielä ylä- asteellaki siskojen kanssa :D eihän siitä kavereille tietty kerrottu. :D ja lapsena leikittii paljon mielikuvitusleikkejä, tehtiin lumeen talon ääriviivat ja leikittii et oli lemmikit ja poikaystävät yms :D meidän poika leikkii päivät pitkät. Meillä ei oo telkkaria eikä pelikonsoleita, vaikka niiden äärelle olis helppo laittaa istumaan ku haluaa omaa aikaa. Tietokoneella katsotaan harvoin pojan kanssa kaapoa, paloautovideoita tms. :) ja mies katselee välillä pojan kans jääkiekkoa :D mun mielestä lapset viettää nykysin liikaa aikaa sisällä ja koneiden ääressä, mikä on tosi harmi juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hei meki tehtiin talvella lumeen talon ääriviivat! Sit lumesta sängyt ja hyllyjä yms :DD

      Poista
    2. Me ei tehty taloja lumihankeen mutta kyllä kaikkia lumilinnoja yms tehtiin ja peuhattiin lumessa, pulkkamäessä, luistelemassa yms :)

      Poista